”Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman.” -Nuuskamuikkunen
Nuuskamuikkusen lausahduksista olen löytänyt omaan ajatusmaailmaan iskevää ja simppelisti jäsenneltyä filosofiaa - kauniin nihilistisellä sävyllä. Kylmää pakoileva, muita ihmisiä karttava, fiktiivinen hahmo toimi aikoinaan moottorina, enemmän kuin itsenäisen elämäni alkuaskeleilla tajusinkaan, maailmankuvani kehittymiseen.
Olen 1987 syntynyt ihmislapsi. En ole käynyt korkeakouluja ja työurani on täynnä monia eri aloja ja silpputyötä. En ole kokenut omaavani ammattilaisuutta mihinkään ammattiin, vaikka kaksi ammattitutkintoa olenkin suorittanut. Viime aikoina olen kuitenkin uskaltautunut kuiskaamaan hiljaa itselleni “olet taitelija, olet kulttuurialan ammattilainen”.
Ja nyt, hyvä lukija, olet eksynyt tutustumaan minun, kouluttamattoman moukan (huom.itseironia), ajatuksiin maailmasta ja taiteentekemisestä. Täällä blogissa pyrin tutkimaan ja jäsentämään omia motiiveja tehdä jotain, tai olla tekemättä toista, ja mitä olen oppinut kulttuurikentällä toimimisesta omista lähtökohdista katsottuna. Tulen myös kertomaan projekteistani ja avaamaan toimintaani eri taidekollektiiveissa.
Voin myös luvata huonosti jäsenneltyjä lauseita, kirjoitusvirheitä, ajatuskompurointia, sosiaalista ahdistusta, kuplien poksuntaa ja yhteiskunnallista pohdintaa.
Uuden vuoden lupaukseksi päätin päivittää tekstin tänne kerran kuussa, mutta kuten monet lupaukset itselle… jännä nähdä.
Nyt se on kuitenkin aloitettu ja ensimmäinen teksti ulos pullautettu. Loppuun vielä kuva minusta vuoden 2005 viimeiseltä päivältä. Täysi-ikäisyys juuri saavutettuna ja silmissä tuikki vain tähtiä.
