Kahdesta taiteilijasta koostuva työryhmä Lammikko valmistaa niin biohajoavia installaatioita kuin taide-elokuvia ja kaikkea mahdollista visuaalisen taiteen (ja välillä audiotaideen) kentällä.
Olen toinen osallinen taideryhmää ja toisena osapuolena toimii siskoni, tuo nukke- ja katuteatterin sekä monipuolisen materiaalin käsittelyn ammattilainen. Vahvana sidoksena tekemisessämme toimii luontoyhteys ja muinaiset kertomukset. Ideat teoksiin syntyvät usein vanhoista kansantarinoista, hahmoista ja saduista, jotka päivittyvät nykyaikaan lammikon väristen lasien läpi katsottuna.
On voimaannuttavaa ja tasapainottavaa tehdä projekteja jonkun toisen kanssa, kun pääsääntöisesti oma työskentely on hyvinkin itsenäistä. Minulla on aina ollut ajatuksia ja ideoita isompiin teoksiin ja projekteihin, mutta monesti olen nähnyt omat rahkeeni osin riittämättöminä jotta kykenisin valmistamaan itsenäisesti koko teoksen. Tällöin yhteistyötä tekemällä ongelmakohdat on helpompi ratkaista ja omat heikkoudet eivät enää ole heikkouksia. Kaksi päätä toimii hyvin yhdessä varsinkin kun kyseiset päät tuntevat toisensa jo yli 30 vuoden ajalta.
Oman siskon kanssa työskentely on, ainakin meidän kohdallamme, helppoa ja avointa. Toki siinä on myös omat haasteensa, mutta pääsääntöisesti pahimmilta konflikteilta on vältytty. Tunnemme toistemme olotiloja ja mielenlaatuja pelkästä ilmeestä ja osaamme antaa rauhan silloin kun siltä näyttää. Kunnioitamme myös henkilökohtaista aikaa ja tarvetta luoda omia töitä ja vapautta sitoutua muihinkin ulkopuolisiin yhteistyöprojekteihin. Avoin työsuhde heh.
Yhdistävänä tekijänä toimii myös halu säväyttää katsojia materiaalivalinnoilla ja herättää teoksen kokijassa alkukantaista suhdettaan juuriinsa. Päänahkoja, raakanahkaa, kalloja.. ja mielellään niin esitettynä ettei katsoja heti tiedä mitä katsoo.
Halu herättää reaktio on tärkeää. Teoksemme ovatkin saaneen osakseen niin kauhistuksia kuin kehuja.
Pitänee mainita, että teossarjamme Kutsutut (kalloja, lampaanvillaa ja kierrätyskalusteita) oli tarkoitus tuoda näytille kaupunkitilaan, mutta viimehetkellä se poistettiin teoslistasta mahdollisen pelottavuuden takia (teos olisi ollut esillä kaiken ikäisille sallitussa tapahtumassa). Aluksi kummastelimme päätöstä, mutta onhan se omanlainen sulka hattuun myös joutua sensuroiduksi..
Tällähetkellä työstämme alkutuotantoa taide-elokuvaan, valmistelemme näyttelyn pystytystä, viemme Kutsutut vihdoin esille julkiseen tilaa ja suunnittelemme ensivuodelle niin metsäinstallaatioita kuin tapahtumataidetta. Monta rautaa ja vielä enemmän tulia! Instagram toimii parhaiten seuranta-alustana @lammikkoart
